Punavihersokeus: syyt, tyypit ja elämä sen kanssa
Noin joka 12. eurooppalaistaustainen mies erottaa punaisen ja vihreän huonosti. Tässä artikkelissa kerromme, mistä punavihersokeus johtuu, mitä tyyppejä on, miten se periytyy ja miten sen kanssa pärjää.
Sisältö
Mitä punavihersokeus on?
Punavihersokeudessa verkkokalvon punaiseen ja vihreään valoon reagoivat aistinsolut toimivat tavallisesta poikkeavasti. Värit näkyvät edelleen, mutta osa sävyistä näyttää samalta: punainen ja vihreä, oranssi ja kellanvihreä, ruskea ja tummanvihreä tai vaaleanpunainen ja harmaa. Vaikka puhutaan värisokeudesta, useimmat eivät ole sokeita väreille – he vain erottavat tietyt värit heikommin.
Punavihersokeus on ylivoimaisesti yleisin värinäön poikkeama. Pohjoiseurooppalaistaustaisista se koskee noin 8 %:a miehistä ja 0,5 %:a naisista.
Mistä punavihersokeus johtuu?
Verkkokalvolla on kolmenlaisia tappisoluja eli tappeja, jotka vastaavat värinäöstä päivänvalossa. Kukin tappityyppi reagoi voimakkaimmin tiettyyn osaan valon spektriä: lyhyisiin aallonpituuksiin (sininen, ”S”), keskipitkiin (vihreä, ”M”) ja pitkiin (punainen, ”L”). Aivot vertaavat näiden signaaleja ja muodostavat niistä värin.
Punavihersokeudessa joko punaiset tai vihreät tapit ovat muuttuneet tai puuttuvat. Niiden herkkyyskäyrät siirtyvät lähemmäs toisiaan, jolloin aivot saavat heikomman eron punaisen ja vihreän signaalin välillä – ja värien erottaminen vaikeutuu.
Punavihersokeuden tyypit: protan ja deutan
| Tyyppi | Mikä on erilaista? | Yleisyys (miehet, eurooppalaistausta) |
|---|---|---|
| Deuteranomalia (viherheikkous) | vihreät tapit siirtyneet | noin 5 % |
| Deuteranopia (vihersokeus) | vihreät tapit puuttuvat | noin 1 % |
| Protanomalia (punaheikkous) | punaiset tapit siirtyneet | noin 1 % |
| Protanopia (punasokeus) | punaiset tapit puuttuvat | noin 1 % |
”-anomalia”-tyypeissä kaikki kolme tappityyppiä ovat olemassa, mutta yksi niistä on siirtynyt – poikkeama voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. ”-anopia”-tyypeissä yksi tappityyppi puuttuu kokonaan. Protan-tyypeille on tyypillistä, että punainen näyttää myös tummemmalta: punainen liikennevalo tai takavalo näkyy himmeämpänä.
Onko punavihersokeus perinnöllinen?
Synnynnäinen punavihersokeus periytyy X-kromosomissa peittyvästi. Punaisen ja vihreän tappipigmentin geenit sijaitsevat X-kromosomissa. Miehillä on vain yksi X-kromosomi – jos geeni on muuttunut, mies on värisokea. Naisilla X-kromosomeja on kaksi, ja toimiva kopio yleensä korvaa muuttuneen. Siksi punavihersokeus on miehillä paljon yleisempää.
normaali
punavihersokea
normaali
kantaja
- Jos äiti on kantaja, kullakin pojalla on 50 %:n todennäköisyys olla värisokea.
- Värisokea isä siirtää geenin kaikille tyttärilleen (heistä tulee kantajia), mutta ei yhdellekään pojalleen.
- Nainen on värisokea vain, jos molemmissa X-kromosomeissa on muuttunut geeni.
Harvemmin värinäkö muuttuu vasta myöhemmin elämässä – silmän tai näköhermon sairauden vuoksi tai lääkkeen sivuvaikutuksena. Jos värinäkösi muuttuu äkillisesti, hakeudu silmälääkäriin.
Punavihersokeuden testaaminen
Tunnetuin seulontatesti on Ishihara-testi: värillisistä pisteistä muodostuvat numerot on piilotettu pistekuvioon, ja punavihersokea ei näe osaa niistä tai lukee eri numeron. Voit tehdä testin maksutta verkossa täällä. Varmaan diagnoosiin silmälääkäri käyttää lisäksi esimerkiksi anomaloskooppia, joka mittaa poikkeaman voimakkuuden.
Lapsilla asia tulee usein esiin vasta koulussa – lue lisää artikkelista värisokeus lapsella.
Voiko punavihersokeutta hoitaa?
Synnynnäistä punavihersokeutta ei voi parantaa, eikä se muutu elämän aikana. Geenihoitoja tutkitaan, mutta niitä ei ole saatavilla. Apuvälineitä kuitenkin on: värisokeille tarkoitetut lasit voivat monella lisätä punaisen ja vihreän välistä kontrastia, mutta ne eivät palauta normaalia värinäköä.
Arki punavihersokeuden kanssa
- Vaatteet: käytä merkintöjä tai järjestä vaatekaappi värisävyjen mukaan.
- Ruoka: hedelmien kypsyys, lihan kypsyysaste tai ketsuppi ranskalaisten päällä voi olla hankala huomata.
- Kaaviot ja merkkivalot: pyydä symboleja, kuvioita tai tekstejä pelkän punaisen ja vihreän sijaan.
- Puhelin: iOS ja Android tarjoavat esteettömyysasetuksissa värisuodattimet protan- ja deutan-tyypeille.
- Autoilu: liikennevalot voi lukea myös sijainnin perusteella. Useimmissa maissa värisokeus ei estä tavallisen ajokortin saamista; ammattiajossa vaatimukset voivat olla tiukemmat – tarkista oman maasi säännöt.
Joissakin ammateissa – esimerkiksi lentäjänä, sähköasentajana tai tietyissä sotilastehtävissä – voidaan edellyttää normaalia värinäköä. Jos tähtäät sellaiseen, tarkistuta värinäkösi ajoissa.
Haluatko nähdä, miltä se oikeasti näyttää? Lue miten värisokea näkee.
Usein kysyttyä
Kuinka yleinen punavihersokeus on?
Noin 8 % miehistä ja 0,5 % naisista pohjoiseurooppalaistaustaisessa väestössä – eli suunnilleen joka 12. mies.
Miksi punavihersokeus on yleisempää miehillä?
Geenit sijaitsevat X-kromosomissa. Miehillä on yksi X-kromosomi, naisilla kaksi – naisilla toimiva kopio yleensä korvaa muuttuneen.
Paheneeko punavihersokeus iän myötä?
Synnynnäinen muoto pysyy samana koko elämän. Äkillinen muutos värinäössä voi viitata silmäsairauteen, ja se kannattaa tutkituttaa lääkärillä.
Voiko punavihersokea ajaa autoa?
Useimmissa maissa tavallinen ajokortti on mahdollinen. Ammattiajossa vaatimukset voivat olla tiukemmat, joten tarkista paikalliset määräykset.